Huh, tapettien repiminen on maailman urpointa hommaa! Revittiin eilen kilpaa kullan kanssa makkarin tapetteja irti, tulee vähän hoppu rempan kanssa, mutta onneksi kohta on vapaata. Suuntaan kyllä sunnuntaiksi ja maanantaiksi Turkuun Tuikun tykö, mutta onhan tossa pari päivää. Makuuhuone on nyt aika lohduttoman näköinen, mutta onneksi pian takaseinää koristaa Stefan Lindforsin musta sudenkorento-tapetti. Ihana! Tapettien repiminen muute vie voimat, ei paljon eilen illalla romantiikka kukkinut, kun nukahdettiin puolikymmeneltä. Urheasti kulta luki ennen sitä viimeisemmät kirjalliset tuotokseni. Se on huono kriitikko, kun kaikki on aina vaan "tosi hyvä".

Ihanaa kuuluu työrintamalle, saan tehdä oman työn ohessa kesän C.C-lehteen jutun. Olen intona, leijuin himassakin eilen, mutta on kyllä myös ramppikuume, jos jutusta tulee paskin maailmassa, en varmaankaan saa enää ikinä kirjottaa sinne. Olen joskus varmaan tänne kirjoittanutkin, että C.C on suosikkini koko konsernin lehdistä. Jos siellä joskus aukeaa paikka, haen varmasti (vaikka tuskin saan, kun haluajia on varmaan muitakin). Se on oikeastaan ainoa lehti, jonne voisin siirtyä. Muutoin viihdyn omalla paikallani kivasti.

Mulla on tänään lekuri neljältä. Töissä on kuollutta, melkein kaikki on lomilla. Pitäisi tehdä tilityksiä ja siivota pöytä, en jaksa. Kulta tulee hakemaan sairaalalta puoliviisi. Sitten lähdetään Maskuun katsomaan ulkokalusteita. Tervetuloa grillikausi!