Työpäiväni alkoi eilen klo 7.30 ja olin kotona 01.20. Meillä on töissä
vähän häsää, kun teemme kahta lehteä yhtä aikaa, mutta se ei ollut
varsinainen syy myöhäiseen kotiutumiseeni. Lähdin neljän junalla
Tamperelle ja menimme Timpesterin kanssa katsomaan Tampereen Työväen
Teatterin Kosti Elo -saliin Kauppamatkustajan kuoleman ensi-iltaa.
Roine-fani tai ei, aivan varmasti 3 parhaan teatteriesityksen joukossa,
jota olen nähnyt. paitsi Sir Roine (jolle vein konkkupullon) myös Tuire
Alenius oli niin henkeä salpaavan hyvä, että emme kyenneet kuin
päivittelemään Timpesterin kanssa jälkikäteen. Paikalla olivat myös
Eila Roine, Ritva Jalonen, Tapani Perttu... Tungimme eturiviin istumaan
(minä pakotin) ja Timpesteriä hävetti, kun rupesin kaksi kertaa
itkemään.
Tiedättekö, että ihailen vilpittömästi ihmisiä, jotka ovat jossain
asiassa noin lahjakkaita kuin esimerkiksi eilisen näytelmän tähdet.
Jotenkin tuntuu, että loppujen lopuksi upeaksi näyttelijäksi ei voi
opetella, vaan siihen synnytään? En ole pahemmin diggaillut Sirkku
Peltolan ohjaustöitä aiemmin, mutta nyt osui kyllä sekin nappiin.
Suosittelen sataprosenttisesti kaikille, jotka ylipäätään käyvät
teatterissa.
Yöllä kun tulin kotiin kulta siellä odotteli "pirteenä", ei ollut
saanut unta kun en ollut kotona. Hah, ja aina mulle avautuu kun
valittelen sen yövuoroja ja yöuneni levottumuutta tuolloi. Siitäs sai,
pata kattilaa soimaa!
Good things.
torstai, 30. maaliskuu 2006
Kommentit