Lauantai-aamut ovat ihania! Herättiin Tiuhtin kanssa aikaisin. Sillä on ollut nyt pari päivää hirveä höpötystarve, muistin juuri, että kun se oli vauva mietin aina, että miltähän sen ääni kuullostaa? Ja sitten kun se on isompi, niin mitä se juttelee? No paljon ainakin juttelee, vielä ei kuitenkaan tule Timpesterin Pietan tyylisiä oivalluksia...jäämme odottelemaan!
 
Kirjoittelin viime yönä  neljä liuskaa kirjasta uusiksi. Tämän kuun aikana pitää jättää kustantamoon 20 liuskaa eri puolilta kirjaa. Tuikun kanssa on istuttu erinäinen määrä tunteja jo tähän mennessä ja joulukuuhun asti istutaan. Hauskinta on ollut tähän mennessä kirjan nimen keksiminen. Heitimme toisillemme erilaisia "ehdotuksia" jo viime syksynä, mutta mikään ei tuntunut kolahtavan. Sitten viime viikonloppuna oli todellinen paniikki, se nimi on keksittävä! Halusimme, ettei se ole tylsä ja, että se on sopivalla tavalla absurdi. Otimme kännyköitse yhteyttä myös Nokian vahvistukseen, mutta ei auttanut. Ongelma oli suuremmaksi osaksi siinä, että kaikissa nimissä olisi ollut kirosana! Parasta oli, kun Tuikun tytär sanoi lopuksi tuskaisena, että: No vittu, kaiken yllä aarnikotka liitää! Nauroimme niin, että meinasin tukehtua munakkaaseeni. Mutta, kyllä se lopulta keksittiin! En tietenkään voi sitä paljastaa.
Taksi on ollut yövuorossa ja meni siis omaan kotiinsa (siis meidän talo) yöksi. Kunhan se sieltä soittaa lähdetään stiigalla sinne vähän remppaa jatkamaan. Tiuhti on innoissaan uudesta huoneestaan. Siellä on beige-pohjainen tapetti, jossa on sinisiä tähtiä. Boordissa on autoja, traktoreita, kuorma-autoja jne. Eniten Tiuhti kuintenkin diggailee Taksin vanhaa jääkiekkopeliä! Hyvä, kun viihtyy.

Jotkut kysyivät minulta meilitse, että mistä Liinu-nimi tulee. Se on itse asiassa ollut minulla lapsesta saakkaa, että niin tylsä tarina. Mielestäni se on kuitenkin huomattavasti siedettävämpi, kuin nimi, jolla sydämeni valittu minua kutsuu: HILLO! Kuvitelkaa, ihan pokkana seisoo keittiössä ja sanoo: Hei Hillo, annatko maitoo? "Ihaninta" on kun hän vääntää sitten tuosta Hillostakin vielä, esim. Hiltsi ja Hilduri ovat suosiossa. Älkää vaan kysykö mistä nimi on alunperin tullut, en tiedä! Enkä haluakaan tietää...

Olen tässä aamutuimaan lukenut National Enquireria, Britti Voguen, C.C:n, Mimmit ja Annan. Huh! Informaatiotulvaa ei voi estää. Intouduin lukemisen ohessa jällen kerran suunnittelemaan reissua Timpesterin kanssa etelä-afrikkaan. Katsokaas, kun vesinokkaeläin on suosikkieläimeni. Olemme joskus väsyneen hysteerisenä Ähtärin reissulla sopineet, että ennen kuin Timpesteri jää eläkkeelle, niin menemme paikan päälle etsimään vesinokkaeläimiä ja teemme niistä jutun. Asiaan kuuluu tietysti se, että jos jokus lähtisimme sinne, emme tietenkään löytäisi niitä kuin ehkä jonkun täytetyn eläinmuseosta! Mutta reissu tarjoaisi varmasti kaikkea muuta. Timpesteri nauttisi eniten siitä, kun astelisin pinkeissä lenkkareissani afrikassa ja hokisin: MÄ OON LIIAN STADILAINEN TÄHÄHÄN HOMMAAN! EIKÖ NOI PAIKALLISET VOI MENNÄ HAKEMAAN NIITÄ VESINOKKIA TÄNNE KAHVILAAN?  VARMAAN ET JÄTÄ MUA YKSIN TÄNNE! Hahaa...olen niin helppo työtoveri! Mutta Timpesteri on tottunut - sillä on kaksi kouluikäistä tyttöä!